Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen: Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
”Lätkästä” eli Jorma Nykäsestä oli siis tullut Kärppien jääkiekkovalmentaja. Hänen johdollaan aloitettiin syksyllä harjoittelu sarjaa varten. Pohjakuntoa haettiin lenkkeilemällä, heittämällä moukaria ja voimistelemalla. Pidettiin jopa kymmenotteluita, joita monikaan poika ei jaksanut suorittaa kokonaan. Jonkin verran saatiin oppia myös jääkiekon säännöistä. Luisteluharjoitukset tapahtuivat entiseen tapaan järvenjäällä.
Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen: Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
Talvikaudella 1948-49 jääkiekko todella alkoi, kun kaupunkiin saatiin ensimmäinen kunnon jääkiekkokaukalo. Se sijoitettiin Keskuskentän lisäalueelle. Kärppien kaksi kertaa viikossa pidetyissä harjoituksissa kävi 15-30 innokasta pelaajaa. Valmentajana toimi Jorma Nykänen, joka omien sanojensa mukaan ei ollut koskaan edes nähnyt jääkiekko-ottelua. Tapaninpäivänä Oulussa nähtiin Suomen maajoukkueen peliä, kun se leirin päätteeksi pelasi katsastusottelun OJK:ta vastaan.
Melko vähillä eväillä pelattiin ensimmäinen harjoitusottelu Raahen Vesaa vastaan 30.1.-49. Sen Kärpät voitti 5-3 (2-0, 1-1, 2-2) Nykäsen mukaan yllättäen, sillä Raahessa oli päästy harjoittelemaan enemmän ja tehokkaammin. Tämä oli oululaisen jääkiekkohistorian ensimmäinen voitto Kärppä-joukkueelle. Yleisöäkin tässä sakeassa lumipyryssä käydyssä ottelussa oli 200 henkeä, joten kiinnostus uuteen lajiin oli ilmeinen. Lumipyry oli niin kova, että peli oli lähinnä lumessa juoksemista. Lisäksi kaupungin kenttämies ei puhdistanut kaukaloa erätauoilla. Hänelle oli annettu ohjeet, ettei sitä tarvinnut tehdä. Niinpä pelaajat itse päättivät puhdistaa kaukalon. Näin heille ei jäänyt varsinaista taukoa erien välille ollenkaan. Joukkue pelasi kahdella ketjulla ja yhdellä puolustajaparilla. Parin viikon päästä Raahessa pelatussa uusintaottelussa Vesa näytti Kärpille osaamistaan ja voitti ottelun peräti 14 – 0. Syynä tappioon oli valmentaja Nykäsen mukaan ”ylikunto”.
Talvella 1947-48 jääpalloa harjoiteltiin entiseen tapaan Pyykösjärven jäällä. Miesjoukkue osallistui sekä piiri- että maakuntasarjaan. Piirisarjan ensimmäisessä ottelussa Kärpät hävisi OPS:n II-joukkueelle, mutta voitti ottelun lopulta protestin kautta. OPS oli nimittäin käyttänyt ottelussa kahta Pateniemen Urheilijain pelaajaa. Vuoden lopussa oli sitten lehdessä yllättäen uutinen, jonka mukaan Kärpät oli voittanut II-luokan piirisarjan. Seura oli siis ensi kerran piirin mestari jääpallossa luokassaan. Maakuntasarjan tasolla talven ensimmäinen peli oli vasta 25.1.-48 Raahen Vesaa vastaan. Sen Kärpät voitti hieman yllättäen 3-2. Tämä oli seuran miesjoukkueen historian ensimmäinen virallinen otteluvoitto.
Junioritasolla Kärpät oli pääosin häviävänä osapuolena. Oulun vanhojen seurojen kaarti oli selvästi vahvempaa. Muutenkin näyttää siltä, että pelaajat kehittyessään siirtyivät kaupungin pääseuroihin, joten Kärpistä oli tulossa kasvattajaseura.
Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen: Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
Ensimmäinen vuosikokous
Oulun Kärpät 46 ry:n johtokuntaa vuodelta 1959. Alarivi vasemmalta: Jorma Nykänen, puheenjohtaja Ilmari Mattila ja Pentti Maijala Ylärivi vasemmalta: Tauno Ollikainen, Pauli Leskinen, Aimo Inkiläinen ja Erkki Liljeblad
Seuran ensimmäisessä vuosikokouksessa tammikuussa 1947 toimintaa täsmennettiin. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila ja muiksi johtokunnanjäseníksi varapuheenjohtajaksi Kullervo Happonen, sihteeriksi Heino Kemi, rahastonhoitajaksi Veikko Harjulahti ja kalustonhoitajaksi Leo Tauriainen sekä varajäseniksi Veikko Hassinen ja Urho Koskinen. Tilintarkastajina toimivat Urpo Laurell ja Seppo Miesmaa. Palloilujaoston puheenjohtajaksi valittiin Frans Henriksson. Perustettiin myös jääkiekkojaosto, jonka puheenjohtajaksi tuli Jouko Lahti sekä jäseniksi Jorma Nykänen ja Erkki Koret. Uutena tuli esille myös naisten pesäpallotoiminta, jonka alullepanijaksi valittiin Seppo Miesmaa. Siihen ei kuitenkaan löydetty riittävästi väkeä, joten toiminta lopahti alkuunsa. Seura menetti pian kalustonhoitajansa, kun taksiautoilija Leo Tauriainen joutui työssään raa’an ryöstömurhan uhriksi joulukuussa -47. jo tammikuussa aloitettiin jalkapalloharjoitukset seuraavaa kesää varten. Sisäharjoitukset pidettiin alussa Kuuromykkäkoululla Tuirassa, myöhemmin Keskikoululla. Lisäksi sunnuntai-aamuisin käytiin lenkillä. Mukana oli yleensä 20-30 poikaa. Tavoitteena oli saada kesäksi vähintään viisi joukkuetta eri sarjoihin.
Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen: Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
Kärpät ilmoittautui heti ensimmäisenä kesänä myös virallisiin sarjapeleihin – luonnollisesti alimmalta sarjaportaalta aloittaen. Kokoon saatiin miesjoukkueen lisäksi B- ja C-juniorien joukkueet. Miesjoukkue pelasi kesän aikana kaikkiaan kymmenkunta ottelua, pääasiallisesti toisia oululaisjoukkueita (Toppilan Kisa, OTP, ONMKY, OPP) vastaan. Syksyllä 15.9. Kärpät voitti Oulaisten Huiman 3-2 ja pääsi silloin pelaamaan lll lk:n piirinmestaruudesta ONMKY:tä vastaan. Lokakuun 6. pnä pelatun ottelun Kärpät voitti selvästi maalein 7-1. Lehtiselostuksen mukaan tässä ottelussa kunnostautuivat vlh Tauriainen hyvänä kulmien ampujana, kh Mattila kolmen maalin tekijänä sekä olh Hassinen ja kt Henriksson. Kärpistä tuli siis piirinmestari heti ensimmäisenä toimintavuonnaan
Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen: Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
Harjoitukset ja pelit alkavat
Kärppien toiminta pääsi nopeasti alkuun. Kaiku-lehden uutisessa seuran perustamisesta oli lopussa maininta: “Uudet jäsenet voivat ilmoittautua iltaisin klo 17.00-18.00 herroille: E. Koret Tuira Kuivastie 16, E. Tauriainen Karjakatu 2 ja J. Lahti Koulukatu 8″. Jäseneksi pääsi “puhdasmaineinen Suomen tai jonkun muun maan kansalainen, mies tai nainen”. jäsenyyden hyväksymisestä päätti seuran johtokunta.
Jonkinlaista yhteistoimintaa seuraan liittyneiden kesken oli varmaan jo aikaisemminkin, koska jo parin viikon valmistelujen jälkeen 28.5. ruvettiin pitämään jalkapalloharjoituksia. Harjoitukset pidettiin alussa tiistai- ja perjantai-iltaisin kauppatorilla, josta myöhemmin kesällä siirryttiin Hietasaaren Kansankentälle. Jouko Lahti kävi kesäkuussa Vierumäellä valmentajakurssilla. Hän jakoi sitten saamiaan oppeja harjoituksissa.
Seuran historian ensimmäinen jalkapallo-ottelu käytiin Toppilan Kisaa vastaan Toppilan seurantalon kentällä jo 6.6.1946, siis kolmisen viikkoa seuran perustamisesta. Kärppäjoukkueen kokoonpano oli seuraava (mv -› olh): Olli Tapio – Heikki Seppälä – Einari Talvisara – Urpo Laurell – Erkki Harmainen – Maini Elovaara – Eero Tauriainen – Erkki Koret – Ilmari Mattila – Lauri Tapio – Urho Koskinen. Kapteenina oli Ilmari Mattila. Sodan jälkeisestä pulasta johtuen joukkueella ei ollut juuri minkäänlaisia pelivarusteita. Jalkapallokengät oli vain kahdella pelaajalla, muilla oli kumitossut tai muunlaiset nauhakengät – jopa paperinarulla nauhoitettuina. Itse ottelussa Kärpät johti puoliajalla maalein 3-0, mutta lopputuloksena oli tasapeli 4 – 4. Ilmeisesti joukkue ei ollut vielä tarpeeksi harjoitellut ja hioutunut, koska toinen puoliaika sujui kehnosti.
Ensimmäinen vierasottelu käytiin Oulaisissa 8.6.-46 sikäläistä Huimaa vastaan. Vain kolme harjoituskertaa pitänyt Kärpät kärsi selvän 4-0 tappion.
Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen: Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
Kärppien perustaminen
Kärpät-lehden 50-vuotisjuhlanumerossa keväällä 1976 on lyhyt historiikki seuran vaiheista. Se alkaa seuraavasti: “Kolme kaverusta, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen ja Jouko Lahti päättivät 15.5.1946 klo 21.30 Koulukadun ja Asemakadun kulmassa perustaa palloiluseuran. Perustamispäätöksen takana oli varmaan monenlaisia vaiheita. Ylevästä liikunnan tarpeen tyydyttämisestä tuskin yksin oli puhe. Enemmän vaikutti kaveripiirin toiminnan kiteyttäminen ja varmaan myös Tuiran poikien aseman vahvistaminen muiden kaupunginosien ryhmiä vastaan. Yhteishenki edellytti kaikkien kavereiden pääsyä samaan joukkueeseen. Kun tämä ei oikein onnistunut pyrittäessä olemassa oleviin seuroihin, päätettiin perustaa oma seura. Poikien päättämä asia oli ilmeisesti kytenyt muuallakin. Täysi-ikäisiä kavereita saatiin asiaan mukaan riittävästi. Merkittävin näistä henkilöistä oli Ilmari Mattila, josta tulikin seuran puheenjohtaja 18 vuoden ajaksi.
Huhtikuun aikana pojat ottivat yhteyttä Suomen Palloliittoon, josta saatiin ohjeet seuran perustamiseksi. ”Puskaradion” kautta pantiin sana kiertämään. Kutsun mukaan perustavan kokouksen piti alkaa 15.5.1946 klo 19.00 Raatissa Oulun ev.lut. seurakunnan nuorisotalossa, Ynnin kerhohuoneessa. Alku myöhästyi kuitenkin tunnilla, koska ko. huone oli juuri silloin partiolaisten käytössä. Niin piti nopeasti etsiä uusi paikka. Kokouksen loppupuolella Jorma Nykäsen päiväkirjan mukaan – joku naishenkilö tuli paikalle huutamaan: ”Kenenkäs luvalla te olette tänne tulleet? Ei täällä ole lupa pitää kaiken maailman kokouksia, sillä tämä on Marttain huone!“ Kun osallistujat lupasivat lähteä pois aivan pian, häipyi nainenkin sen enempiä puhumatta. Kokous saatiin sitten kunnialla loppuun viedyksi. Kokoukseen oli saapunut 16 osanottajaa. Palloliitosta oli saatu malliksi Porin Kärppien säännöt. Niistä muokattiin uudelle seuralle omat säännöt. Niiden mukaan “Seuran tarkoituksena on kehittää palloilun harrastusta Oulussa ja sen ympäristössä”. Käytännössä tämä tarkoitti jalkapallon ja jääpallon ottamista seuran ohjelmaan. Seuran nimestä käytiin laaja keskustelu. Ainakin joillakin osallistujilla oli ajatuksena, että tuiralaisuus näkyisi siinä jotenkin. Kannatusta sai myös ehdotus Pallo-Kärpät. Loppujen lopuksi seuran nimeksi päätettiin antaa Oulun Kärpät 46. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila, varapuheenjohtajaksi Lauri Tapio, sihteeriksi Heino Kemi, rahastonhoitajaksi Veikko Harjulahti ja kalustonhoitajaksi Leo Tauriainen. Varajäseniksi tulivat Maini Elovaara ja Uuno Liuskallio, tilintarkastajiksi Esko Koret ja Urpo Laurell. Muita täysi-ikäisiä ei paikalla ollutkaan.
Seura ilmoitettiin normaalissa järjestyksessä yhdistysrekisteriin. Oikeusministeriön hyväksyntä on päivätty 18.9.1947. Sen mukaan seuran rekisterinumero on 46480.
