Kausi 1959-1960

1950-luvun jälkipuoliskolla Kärpät pelasi viisi kautta Suomensarjassa. Kaudella 1959-60 seura voitti sarjan länsilohkon ja pääsi näin mestaruussarjan karsintoihin Töölön Vesaa ja Hämeenlinnan Tarmoa vastaan.

Kaksinkertaisena pelatussa karsintasarjassa ottelut olivat tiukkoja, Vesalle hävittiin ensin 5 – 3, mutta toinen ottelu voitettiin 5-4 kotona 890 maksaneen katselijan läsnä ollessa. Tarmon kanssa ensimmäinen ottelu Oulussa päättyi tasatulokseen 4 – 4. Toinen ja ratkaiseva ottelu Hämeenlinnassa päättyi kovan taistelun jälkeen Kärppien voittoon 9 – 10. Töölöstä saatu voitto takasi nousun mestaruussarjaan seuraavaksi kaudeksi. Tätä ennen pohjoisin mestaruussarjan joukkue oli ollut Kokkolan Hermes, joka putosi Kärppien noustessa.
Mv Matti Ståhlen sanonta pelin jälleen: ”Voi mikä peli. Länkä (Paavo Länkelä) torjui vartalollaan enempi laukaisuja kuin minä maalin suulla.” Paavolla olikin pitkän aikaa rinta mustelmia täynnä.

Uusi malli talouden parantamiseksi tuli Ruotsista. Siellä otettiin v. 1957 käyttöön tapa, että jääkiekkoseurat saivat käyttää peliasuissaan yritysten mainoksia. Täällä mainoksiin piti hankkia lupa Suomen jääkiekkoliitolta, joka suhtautui asiaan periaatteessa myönteisesti. Kärpätkin huomioi tämän ja ryhtyi hankkimaan mainoksia peliasuihinsa. Suomen Jääkiekkoliitto kirjoitti 13.1.1960 Kärpille: “Ilmoitamme täten, että pelipukumainoksenne on hyväksytty. Toivomuksemme on kuitenkin, että mainoksen kokoa voitaisiin hiukan pienentää. Ellei tämä ole mahdollista, niin mainosta on laskettava alaspäin n. 2 senttiä.”

Kärppien esitys oli siis tutkittu tarkkaan. Mihinkähän pykälään muutosvaatimukset perustuivat? joka tapauksessa näiden ohjeiden mukaan tehtiin kirjallinen sopimus kolmeksi vuodeksi. Sen mukaan Säästöpankki sai mainostekstin ”Tottakai Oulun Säästöpankki” Kärppien edustusjoukkueen pelipaitoihin. Kärpät puolestaan hyötyi sopimuksesta vuosittain 70.000 mk eli koko ajalta 210.000 markkaa. Lisäksi sopimuksessa oli maininta, jonka mukaan mainoksen valmistamisesta ja uusimisesta aiheutuvat kulut maksoi Oulun Säästöpankki. Pelaajista tuli lähinnä liikkuvia “mainostauluja“. Tätä kautta seurojen talouden rakenne alkoi muuttua. Pääsylipputulot jäivät hieman taka-alalle mainosmyynnin tuottaessa paremmin.