Avainsana-arkisto: Lehtiartikkeli

1994–1995: II-divisioona

Konkurssin jälkeen jouduttiin selvittämään asian urheilullista puolta eli sitä, voiko emäseura Kärpät 46 jatkaa suoraan Kärpät HT:n jättämällä paikalla. Jääkiekkoliitto ei tätä hyväksynyt, vaan Kärpät joutui aloittamaan toisen divisioonan tasolta. Tämäkään ei toteutunut suoraan , vaan Kärpät 46:n piti esittää Jääkiekkoliiton sarjavaliokunnalle suunnitelma toisen divisioonan kiekkotoiminnan järjestelyistään. Kärpät hyväksyi puheenjohtajansa Heikki Matikaisen mukaan päätöksen ”nurisematta” ja aloitti suunnitelmat seuraavaa kautta varten. Tavoitteena oli nousta ykkösdivisioonaan seuraavaksi kaudeksi. Nousun toteuttaminen jäi valmentajaksi valitun Reino Ruotsalaisen tehtäväksi. Joukkue jouduttiin rakentamaan täysin uudelleen.

Kauden alettua Kärpät olikin aika ylivoimainen lohkossaan ja sarjanousu toteutui. Osaltaan nousua helpotti se, että kaudelle 1995 – 96 ykkösdivisioona laajeni 16 joukkueen sarjaksi. Maalisuhde 144 – 40 sekin osoittaa, että Kärppien paikka sittenkin on tässä vaiheessa I – divisioonassa.

1994-1995_Joukkue

I-divisioonaan nousseen joukkueen kokoonpano.

Ylärivi vasemmalta:
Miikka Rousu, Jani Karppinen, Tapio Niemelä,  Jari Perttunen, Timo Loukasvuori, Tuomo Harjula, Juha Joenväärä, Arto Holtinkoski, Marko Hjelt, Mikko Perkkiö

Keskirivi vasemmalta:
Lääkäri Jyrki Mäkelä, Markku Holappa, Mika Hand, Sami Meriläinen, Markko Saukkonen, Teemu Poutiainen, Jouko Sarkkinen, Jussi Polvi, Anatoli Semenov,  Antero Kangas, fysioterapeutti Esa Sihvonen

Eturivi vasemmalta:
Huoltaja Matti Savusalo, valmentaja Harri Hautamäki, Santtu Karppinen, Juha Puoskari, Erkko Korpela, kapteeni Janne Simola,  Antti Kangas, vara kapteeni Juha Juntunen, päävalmentaja Reino ”pappa” Ruotsalainen

22.4.1994: Konkurssi

Hyvät suunnitelmat eivät menneet pitkällekkään kun jo helmikuussa -94 jätettiin oikeudelle Kärpät Hockey Teamin velkasaneeraushakemus. Siinä vaiheessa tehdyn välitilinpäätöksen mukaan yhdistyksen kokonaisvelat olivat lähes viisi miljoona markkaa. Yhdistyksen omistamien pelaajien arvo ulkopuolisen asiantuntijan mukaan oli 2,4 miljoonaa. Lisäksi Kärpät HT:llä oli jonkin verran muuta omaisuutta, mm toimistohuoneisto, linja-auto ja Raksila Invest Oy:n osakkeita. Seura itse arvioi koko omaisuutensa  n. 3,5 miljoonaksi.

Tähän samaan saumaan tuli sitten Oulun lääninveroviraston vaatimukset maksamattomista veroista ja sotu-maksuista. Oikeus tärkeimmiltä velkojilta lausunnot saneerauksen edellytyksistä. Näiden käsitykset vaihtelivat. Oulun lääninvervirasto katsoi sen mahdolliseksi, kun taas pelaajien palkkaturva-asioita hoitanut työvoimapiiri ja Oulun kaupunki epäilivät saneerauksen mielekkyyttä. Kun tämä kaikki yhdistettiin , ei velkasaneeraukseen oikeudessa suostuttu. Niin Kärpät HT joutui viimeiseen vaiheeseen eli anomaan itsensä konkurssiin 22.4.1994.

kaleva_1994_Karpat_HT_konkurssiin
Kaleva

1.3.1989: Kärpät-Jokerit karsintaottelu 5 1. divisioonaan putoaminen

Runkosarjan päättyessä Kärpät oli kuitenkin sarjassa toiseksi viimeinen. Tämä johti karsintaan sarjapaikasta I-divisioonan kakkosta Jokereita vastaan. Niissä pelattiin vuorotellen voittaen niin, että vasta viides ottelu Oulussa toi ratkaisun. Siinä alku oli shokki Kärpille. Kuuden minuutin pelin jälkeen se oli 0 – 3 tappiolla. Tästä ei toivuttu, vaan Jokerit vei 2 – 5 voiton. Siihen päättyi Kärppien kaksitoista vuotta kestänyt liigakausi keväällä 1989.