Kärppien pitkäaikainen puolustaja ja kapteeni Lasse Kukkonen ilmoitti 8.6.2020 lopettavansa pelaajauransa. Lasse Kukkonen palasi lokakuun 3. päivävä vuonna 2020 Kärppiin yhden ottelun pituisella sopimuksella. Koronaviruksen keskeyttämä kausi 2019 -2020 ei ollut organisaation mielestä hyväksyttävä loppu Kukkosen uralle; peliura päättyi luistimet jalassa, Oulun Energia Areenalla kotiyleisön edessä Kouvolaan KooKoo:ta vastaan.
Valokuvaaja: Jussi Määttä
Lasse Kukkonen edusti Kärppiä Liigassa ja 1-divisioonassa yhteensä 673 runkosarjaottelua.
Liigan pudotuspelejä hän pelasi 130 ottelua. Kukkonen voitti Kärpissä neljä suomenmestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.
Kukkonen edusti urallaan Kärppien lisäksi Chicago Blackhawksia, Norfolk Admiralsia, Philadelphia Flyersia, Philadelphia Phantomsia, Avangard Omskia, Metallurg Magnitogorskia ja Rögle BK:ta.
Suomen maajoukkueessa Kukkonen voitti alle 18-vuotiaiden MM-kultaa, alle 20-vuotiaiden MM-hopeaa, A-maajoukkueessa maailmanmestaruuden, kaksi MM-hopeaa ja yhden MM-pronssin, sekä yhden olympiahopean ja kaksi olympiapronssia.
Lasse Kukkonen palasi lokakuun 3. päivävä vuonna 2020 Kärppiin yhden ottelun pituisella sopimuksella. Koronaviruksen keskeyttämä kausi 2019 -2020 ei ollut organisaation mielestä hyväksyttävä loppu Kukkosen uralle; peliura päättyi luistimet jalassa, Oulun Energia Areenalla kotiyleisön edessä Kouvolaan KooKoo:ta vastaan.
Lasse Kukkonen on Kärppä-organisaatiolle niin poikkeuksellinen pelaaja, että Oulun Kärpät halusi antaa tarinalle erilaisen päätöksen.
Kaikki tietävät Lassen asenteen. Hän taisteli pelissä vähintäänkin yhtä paljon kuin muukin joukkue.
Kärpät onnistui tarjoamaan Lasse Kukkosen uralle sen ansaitseman päätöksen, kun joukkue kaatoi KooKoon kauden 2020 – 21 kotiavauksessa maalein 3 – 1. Ilta päättyi tunteikkaisiin hetkiin Raksilan kaukalossa ottelun jälkeen.
Päätösvihellyksen jälkeen oli Lasse Kukkosen juhlien aika. Kukkosen tunteikas puhe ja kunniakierrokset pitivät Oulun Energia Areenan loppuunmyydyn yleisön pauloissaan, eikä kannattajien laulu meinannut vaieta senkään jälkeen, kun illan juhlakalu oli jo jättänyt kaukalon.
Kärpät on suomenmestari 2004! Kultainen kevät alkoi Oulussa 23 vuoden jälkeen. Huikean jännittävässä, tasaisessa ja rehdissä ottelussa ei saatu ratkaisua varsinaisella peliajalla, vaan taistelu Pojasta käytiin jatkoajalla. Kärpät on ollut play off -otteluissa voittamaton jatkoerissä. Ja niin pääsiäissunnuntainakin. Pohjoisen Suomen kiekkojuhlat alkoivat, kun jatkoerää oli pelattu 3.55, kun puolustaja Ari Vallin sivalsi voittomaalin Teemu Lassilan verkkoon.
”Ensimmäinen tunne oli huojennus siitä, että pelit on nyt loppu. Sen jälkeen on tuntunut vain hurjalta”, Vallin kommentoi pukukopin juhlamelskeissä. Routasydämen soidessa Kärppien pukukopissa iloitsi riehakas, mutta väsynyt petolauma. ”Mahtavaa, upeaa, käsittämätöntä”, tämän paremmin kultapojat eivät pystyneet ajatuksiaan vielä muodostamaan.
Tyynimpiä kaikista olivat päävalmentaja Kari Heikkilä ja hänen aisaparinsa Reijo Ruotsalainen. Paras mahdollinen palkinto oli heidän. Jäällä tunteet olivat pinnassa, mutta pukukopissa miehet olivat jälleen totutussa hillityssä kuosissa.
Pohjoisen omat pojat aloittivat juhlat pukukopissa riehakkaimmin. Saarenheimon Pekka, Lotvosen Kimmo, Jokisen Jussi, Viuhkolan Jari lauloivat dadadaadaa Kanadan malja sylissään, kun sen sijaan Kärppien ulkomaalaiset istuivat tyynenä, hiljainen hymy kasvoillaan penkillä.
”Väsynyt niin väsynyt, mutta onnellinen”, perusvarma Martin Stepanek huokasi: ”15 ottelua, mutta nyt se on ohi.” Petr Tenkrat hymyili leveästi: ”Kahteen viikkoon ei ole tullut nukutuksi, mutta on tämä sen arvoista. Olen niin hyvilläni, että palasin tänne. Tiesin tämän joukkueen hyväksi, ja nyt ollaan tässä. Onnekseni sain olla mukana, tämä joukkue on minulle paras.”
”Uskomatonta, nyt ei ole mitään muuta kuin tämä hetki. Huomisesta ei ole tietoa”, voittomaaliin johtaneen aloituksen voittanut Pekka Saarenheimo hihkui. Pukukoppijuhlien seremoniamestari koetti toimia kapteeni Sakari Palsola, mutta rauhallisen miehen ote lipesi. Hällä väliä, Palsolan huojentunut hymy seurasi nuorten miesten menoa. Jari Viuhkola kuului myös tasaisempien miesten joukkoon. Hän oli ensimmäisenä antamassa kommentteja televisiokameroille – tyylikkäästi ja rauhallisesti kuten niin monta kertaa pitkän kauden aikana.
”Parasta jääkiekkoa, mitä Suomessa tällä hetkellä pelataan. Kaukalossa taistelivat miehet miehiä vastaan, kovaa mutta rehdisti”, Kari Heikkilä kertasi useampaan kertaan median pyörityksessä. Heikkilä muistutti juhlahuumassa, että elämässä on tärkeämpiäkin arvoja kuin jääkiekko. ”Tämä on työtä, jossa luotin, kuten koko joukkuekin, että me osataan tämä homma.”
Ilkka Mikkolan viiden kuukauden ikäinen Maks katseli touhua pukukopissa rauhallisesti isänsä sylistä. Maks ei vielä tajua, että hänen isänsä kuuluu harvinaiseen liigaeliittiin. Oululaislähtöinen Mikkola sai Raksilassa kaulaansa viidennen kultamitalin. Tätä ennen hänellä on kolme kultaa TPS:n paidassa ja yksi Jokeri-paidassa.
Kasvattajaseuransa kultapojaksi noussut Mikkola oli lähimpänä ratkaisua itse ottelussa varsinaisella peliajalla. Hänen tulinen lämärinsä kolahti tolppaan. Raksila hiljeni odottamaan tuomaripäätöstä, kun kilahdus vielä kaikui hallissa. Videotarkistus kertoi sen, minkä koko halli jo tiesi: se ei ollut vielä maali.
Kärpät hallitsi neljättä finaalia TPS:ää vastaan kaikissa kolmessa erässä. TPS pelasi loistavaa jääkiekkoa, mutta ei pystynyt samaan hyökkäystahtiin kuin kotijoukkue. Vaarallisimman paikat olivat kaiken aikaa Kärpillä.
TPS oli paras mahdollinen vastus, se pelasi tarkasti ja tiukasti, mutta enemmän puolustaen kuin kotijoukkue. Vastustajan lavasta lähti enemmän hätäisiä purkukiekkoja toiseen päätyyn kuin Kärpiltä, jonka kiekollinen peli oli huumaavaan hyvää. Välillä Kärpät pelasi tuskastuttavankin tarkkaa syöttöpeliä ja katsomo vaati laukauksia. Mutta kuka jaksaa enää muistella ottelua. NYT JUHLITAAN! (hk)
