21.2.1960 Kärpät-Tarmo karsintaottelu
Kaikki kirjoittajan ntrnz artikkelit
14.2.1960 Kärpät-Vesa karsintasarja-aloitus
11.2.1960 Karsintasarjan otteluohjelma
6.2.1960 PT-Kärpät karsintapaikan varmistus
23.1.1960 Kärpät-Jymy
16.1.1960 Kärpät-Iirot
Uusi malli talouden parantamiseksi tuli Ruotsista. Siellä otettiin v. 1957 käyttöön tapa, että jääkiekkoseurat saivat käyttää peliasuissaan yritysten mainoksia. Täällä mainoksiin piti hankkia lupa Suomen jääkiekkoliitolta, joka suhtautui asiaan periaatteessa myönteisesti. Kärpätkin huomioi tämän ja ryhtyi hankkimaan mainoksia peliasuihinsa. Suomen Jääkiekkoliitto kirjoitti 13.1.1960 Kärpille: “Ilmoitamme täten, että pelipukumainoksenne on hyväksytty. Toivomuksemme on kuitenkin, että mainoksen kokoa voitaisiin hiukan pienentää. Ellei tämä ole mahdollista, niin mainosta on laskettava alaspäin n. 2 senttiä.”
Kärppien esitys oli siis tutkittu tarkkaan. Mihinkähän pykälään muutosvaatimukset perustuivat? joka tapauksessa näiden ohjeiden mukaan tehtiin kirjallinen sopimus kolmeksi vuodeksi. Sen mukaan Säästöpankki sai mainostekstin ”Tottakai Oulun Säästöpankki” Kärppien edustusjoukkueen pelipaitoihin. Kärpät puolestaan hyötyi sopimuksesta vuosittain 70.000 mk eli koko ajalta 210.000 markkaa. Lisäksi sopimuksessa oli maininta, jonka mukaan mainoksen valmistamisesta ja uusimisesta aiheutuvat kulut maksoi Oulun Säästöpankki. Pelaajista tuli lähinnä liikkuvia “mainostauluja“. Tätä kautta seurojen talouden rakenne alkoi muuttua. Pääsylipputulot jäivät hieman taka-alalle mainosmyynnin tuottaessa paremmin.
Jääkiekon Suomen sarja alkaa toistamiseen vuonna 1955
Kaikkiaan alku Suomen sarjassa oli hankala, sillä syksyn vesisateet estivät kaukalon laiton. Siten jääharjoittelu jäi kovin vaillinaiseksi. Sarjakin saatiin kunnolla alkuun vasta vuodenvaihteen jälkeen. Ensimmäisen sarjaottelun Kärpät pelasi vieraissa Vaasan Tornadoa vastaan. Ainakin vaasalaisten yllätykseksi Kärpät oli parempi maalein 3 – 5. Lehtitietojen mukaan oululaiset voittivat erikoisesti paremman luistelutaitonsa ansiosta, jonka moni pelaaja oli hankkinut jääpallon pelaamisella. Tässä ensimmäisessä ottelussa Kärppien parhaana pelaajana palkittiin Veijo Niemelä.
Ensimmäinen kotiottelu pelattiin Kokkolan Hermestä vastaan, joka oli voitettu syksyllä harjoitusottelussa. Lehtikirjoitus ennen ottelua opasti yleisöä pelin seuraamisessa: “Kun kaukalon ympärille on nyt saatu penkit, niin yleisön on ehdottomasti oltava pois aidalta, ettei vain vahinkoa pääse sattumaan, siis arvoisa yleisö penkkien päälle, sieltä on hyvä näkyväisyys kaikille ja joka paikkaan.” Lehtimainoksen mukaan keskuskentällä oli myös soittoilta. Samalla lipulla pääsi kumpaankin tilaisuuteen. Tässä ottelussa yleisöä oli n. 500 henkeä, joka lehden mukaan oli tyytyväinen näkemäänsä, varsinkin kun kotijoukkue voitti sen maalein 4-2 (1-1, 5-1, 0 – 0). Selostuksen mukaan ottelu oli erittäin tasainen, Kärppien maaleista yksi oli Hermeksen pelaajan ns. ”oma maali”.
Voittoja tulikin kauden aikana niin, että Kärpät voitti lohkonsa ja pääsi näin mestaruussarjan karsintoihin. Niissä joukkue osoittautui vielä liian pehmeäksi häviten Töölön Vesalle 3-5 Kallion kentällä Helsingissä pelatussa ottelussa, joten mestaruussarja jäi haaveeksi.
Samana vuonna Kärpät oli mukana Suomen Cupissa päästen peräti neljännelle kierrokselle. Mukana oli enää kuusi joukkuetta. Tällöin tuli 2-6 häviö lopulliselle Cup-voittajalle, Tampereen Tapparalle.
Kuvaavana siitä, millä tasolla 1950-luvulla toiminta oli, on nähtävissä esim. 7.1.1955 johtokunnan kokouksen parista pykälästä. 2 §:n mukaan päätettiin hankkia vuosikokoukseen junioreille makeisia, että he saisivat jotakin korvausta kesäajasta. Seuraavassa pykälässä taas todetaan; “Päätettiin perustaa II joukkue jääkiekossa ensi talveksi sikäli kun harrastelijoita ja innostusta riittää”. Samassa kokouksessa selvitettiin kassanhoitajalle johtokunnan jäsenten henkilökohtaiset saatavat seuralta, jotta saataisiin selville tilinpäätökseen todelliset velat ja saatavat.
Saman vuoden syksyn kokouksessa johtokunta päätti, että seura ei osallistu lainkaan jääpallosarjoihin. Suunta kohti jääkiekkoa vahvistui siis vähitellen. Rahojen keräämiseksi vuonna 1956 seura järjesti helmikuun 22.pnä kymmenvuotisjuhliensa osana ilotulitus- ja soittoillan sekä jääkiekko-ottelun Keskuskentällä. Tätä varten piti anoa lupa poliisilaitokselta. Myönnetyssä luvassa ilmoitetaan, että tilaisuus oli lopetettava klo 22. Papereista löytyy myös anomus ja lupa järjestää Cup-ottelu Kärpät – Kokkolan Hermes jääkiekkokentällä. Tällaiseenkin piti hakea erillinen lupa.
Suomen sarjassa pysyttiin sitten vuosikymmenen loppupuoli. Vastustajat vaihtelivat jonkin verran lohkojakojen mukaan. Pohjoislohkossa pelasivat sellaiset joukkueet kuin RU-58 Porista, Mäntän Urheilijat ja Pieksämäen Palloseura. Pitkät pelimatkat alkoivat rasittaa seuran taloutta. jääkiekkojoukkueen valmentajina toimivat 1950-luvulla Jorma Nykäsen lisäksi Erkki Koret, Keijo Alkunen, Pekka Aitero ja Paavo Pikkarainen.
Sarjatoimintaa yli valtakunnan rajan 1950-luvun alussa
1950-luvulla sarjajärjestelmässä kokeiltiin monenlaisia vaihtoehtoja, ilmeisesti taloudellisista syistä. Esimerkiksi kaudella 1952-53 pyöri Jääkiekkoliiton perustama Pohjois-Suomen sarja, jossa Kärpätkin pelasi. Muut joukkueet olivat Oulun Jääkiekkoilijat, OTP, Raahen Vesa ja Pohjan Haukat Kemistä. Voiton sarjassa vei Oulun Jääkiekkoilijat. Vuonna 1953 sarja jatkui Pohjois-Ruotsin sarjana. Tämän vaiheen vei nimiinsä Luleå IFK, OJK oli toisena ja Raahen Vesa kolmantena. Sarja jatkui vielä kolmantena vuonna, jolloin Luleå IFK voitti sen uudelleen. Pohjoisen seurojen kannalta tärkeä sarjayhteistyö Pohjois-Ruotsin kanssa loppui valitettavan lyhyeen. Näinä vuosina ei juurikaan ollut kosketusta Etelä-Suomen seuroihin.
6.1.1951 Suomi-sarjan avausottelu
Uuden vuosikymmenen alussa Kärpät oli jääkiekossa noussut Suomen sarjaan. Menestys oli aiheuttamassa sen, että jääkiekko alkoi nousta päälajiksi seurassa. Uudessa sarjassa vastustajia olivat Raahen Vesa, Tampereen Kisa-Toverit, Kelta-Mustat Kuopiosta ja Kuopion Palloseura. Joukkue saavutti voitot Raahen Vesasta kotona 9-1 ja vieraissa 6-8. Tasapelit (2) saatiin aikaan TKT:n ja Kelta-Mustien kanssa. Näillä kuudella pisteellä sijoituttiin neljänneksi ja pysyttiin sarjassa. Paras maalintekijä oli Tauno Ollikainen kymmenellä maalilla. Sama miesjoukkue voitti piirin mestaruuden. Kaiken kaikkiaan talven aikana pelattiin 11 ottelua, joista tuli kolme voittoa ja kolme tasapeliä, loput hävittiin. Seuran juniorijoukkue kärsi talven aikana otteluissaan selvät tappiot sekä OLS:lle että OJK:lle.
27.12.1950 Oulun Kärpät Suomi-sarjaan
Talvella 1950 Kärpät oli ainut Oulun seura, joka uskalsi lähteä mukaan virallisiin sarjapeleihin. Tosin se aiheutti paljon keskustelua seuran sisällä, koska rahoituspuoli oli täysin epäselvä. Urheilullisesti mukana olo kannatti, sillä Kärpät oli maakuntasarjan pohjoislohkossa toisena Raahen Vesan jälkeen. Sarjaotteluissa voitettiin Vaasan Vasama (5-3) ja Kokkolan Palloveikot (7-5). Nykäsen tekemän tilaston mukaan seuran miesjoukkue otteli talven aikana 13 kertaa, voittoja saatiin kahdeksan, häviöitä neljä ja yksi ottelu päättyi tasapeliin. Paras maalintekijä oli maakuntasarjassa Pentti Tapio 14 maalilla. Seuran juniorijoukkue pelasi kaksi ottelua häviten sekä OLS:lle että OJK:lle.
Seuraavana syksynä Kärpät pääsi karsimaan pääsystä Suomi-sarjaan oltuaan lohkossa toisena maakuntasarjassa. Joulukuun alussa piti olla ottelu Jyväskylän Diskosta vastaan, mutta Diskos luovutti ottelutta. Näin Kärpät pääsi suoraan nousemaan. Uuden vuosikymmenen alussa oltiin siis ylemmässä sarjassa.
Armeijalta ostettuihin villapaitoihin neulottiin seuran merkki, josta järjestetyn ideakilpailun voitti Erkki Koret saaden palkinnoksi seuran ainaisjäsenyyden. Idean piirsi puhtaaksi Einari Talvisara. Se kaiverrettiin korkkimaton palasille ja painettiin sillä kankaalle kaksivärisenä (musta ja punainen). Näin oli seuran tunnuksella varustettu pelipaita valmiina. Muut jääkiekkovarusteet saatiin samalla tavoin. Kypärää ei tuohon aikaan edes tunnettu, vaan pelaajilla oli lähinnä pakkasta vastaan tavallinen pipo tai karvalakki päässä.
Jorma Nykäsestä Kärppien jääkiekkovalmentaja
Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen:
Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
”Lätkästä” eli Jorma Nykäsestä oli siis tullut Kärppien jääkiekkovalmentaja. Hänen johdollaan aloitettiin syksyllä harjoittelu sarjaa varten. Pohjakuntoa haettiin lenkkeilemällä, heittämällä moukaria ja voimistelemalla. Pidettiin jopa kymmenotteluita, joita monikaan poika ei jaksanut suorittaa kokonaan. Jonkin verran saatiin oppia myös jääkiekon säännöistä. Luisteluharjoitukset tapahtuivat entiseen tapaan järvenjäällä.
30.1.1949 Ensimmäinen jääkiekko-ottelu
Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen:
Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
Talvikaudella 1948-49 jääkiekko todella alkoi, kun kaupunkiin saatiin ensimmäinen kunnon jääkiekkokaukalo. Se sijoitettiin Keskuskentän lisäalueelle. Kärppien kaksi kertaa viikossa pidetyissä harjoituksissa kävi 15-30 innokasta pelaajaa. Valmentajana toimi Jorma Nykänen, joka omien sanojensa mukaan ei ollut koskaan edes nähnyt jääkiekko-ottelua. Tapaninpäivänä Oulussa nähtiin Suomen maajoukkueen peliä, kun se leirin päätteeksi pelasi katsastusottelun OJK:ta vastaan.
Melko vähillä eväillä pelattiin ensimmäinen harjoitusottelu Raahen Vesaa vastaan 30.1.-49. Sen Kärpät voitti 5-3 (2-0, 1-1, 2-2) Nykäsen mukaan yllättäen, sillä Raahessa oli päästy harjoittelemaan enemmän ja tehokkaammin. Tämä oli oululaisen jääkiekkohistorian ensimmäinen voitto Kärppä-joukkueelle. Yleisöäkin tässä sakeassa lumipyryssä käydyssä ottelussa oli 200 henkeä, joten kiinnostus uuteen lajiin oli ilmeinen. Lumipyry oli niin kova, että peli oli lähinnä lumessa juoksemista. Lisäksi kaupungin kenttämies ei puhdistanut kaukaloa erätauoilla. Hänelle oli annettu ohjeet, ettei sitä tarvinnut tehdä. Niinpä pelaajat itse päättivät puhdistaa kaukalon. Näin heille ei jäänyt varsinaista taukoa erien välille ollenkaan. Joukkue pelasi kahdella ketjulla ja yhdellä puolustajaparilla. Parin viikon päästä Raahessa pelatussa uusintaottelussa Vesa näytti Kärpille osaamistaan ja voitti ottelun peräti 14 – 0. Syynä tappioon oli valmentaja Nykäsen mukaan ”ylikunto”.
25.1.1948 Ensimmäinen voitto jääpallossa
Talvella 1947-48 jääpalloa harjoiteltiin entiseen tapaan Pyykösjärven jäällä. Miesjoukkue osallistui sekä piiri- että maakuntasarjaan. Piirisarjan ensimmäisessä ottelussa Kärpät hävisi OPS:n II-joukkueelle, mutta voitti ottelun lopulta protestin kautta. OPS oli nimittäin käyttänyt ottelussa kahta Pateniemen Urheilijain pelaajaa. Vuoden lopussa oli sitten lehdessä yllättäen uutinen, jonka mukaan Kärpät oli voittanut II-luokan piirisarjan. Seura oli siis ensi kerran piirin mestari jääpallossa luokassaan. Maakuntasarjan tasolla talven ensimmäinen peli oli vasta 25.1.-48 Raahen Vesaa vastaan. Sen Kärpät voitti hieman yllättäen 3-2. Tämä oli seuran miesjoukkueen historian ensimmäinen virallinen otteluvoitto.
Junioritasolla Kärpät oli pääosin häviävänä osapuolena. Oulun vanhojen seurojen kaarti oli selvästi vahvempaa. Muutenkin näyttää siltä, että pelaajat kehittyessään siirtyivät kaupungin pääseuroihin, joten Kärpistä oli tulossa kasvattajaseura.
11.1.1947: Ensimmäinen vuosikokous, jääkiekkojaosto perustetaan
Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen:
Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
Ensimmäinen vuosikokous
Seuran ensimmäisessä vuosikokouksessa tammikuussa 1947 toimintaa täsmennettiin. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila ja muiksi johtokunnanjäseníksi varapuheenjohtajaksi Kullervo Happonen, sihteeriksi Heino Kemi, rahastonhoitajaksi Veikko Harjulahti ja kalustonhoitajaksi Leo Tauriainen sekä varajäseniksi Veikko Hassinen ja Urho Koskinen. Tilintarkastajina toimivat Urpo Laurell ja Seppo Miesmaa. Palloilujaoston puheenjohtajaksi valittiin Frans Henriksson. Perustettiin myös jääkiekkojaosto, jonka puheenjohtajaksi tuli Jouko Lahti sekä jäseniksi Jorma Nykänen ja Erkki Koret. Uutena tuli esille myös naisten pesäpallotoiminta, jonka alullepanijaksi valittiin Seppo Miesmaa. Siihen ei kuitenkaan löydetty riittävästi väkeä, joten toiminta lopahti alkuunsa. Seura menetti pian kalustonhoitajansa, kun taksiautoilija Leo Tauriainen joutui työssään raa’an ryöstömurhan uhriksi joulukuussa -47. jo tammikuussa aloitettiin jalkapalloharjoitukset seuraavaa kesää varten. Sisäharjoitukset pidettiin alussa Kuuromykkäkoululla Tuirassa, myöhemmin Keskikoululla. Lisäksi sunnuntai-aamuisin käytiin lenkillä. Mukana oli yleensä 20-30 poikaa. Tavoitteena oli saada kesäksi vähintään viisi joukkuetta eri sarjoihin.
6.10.1946 Jalkapallon piirinmestaruus
Lähde:
Pentti Pokela, Erkki Koret, Veijo Niemelä, Jorma Nykänen, Eero Tauriainen:
Oulun Kärpät 46 Ry Historiikki 1946 -1996. Oulun Kärpät 46 RY, Oulussa 1996.
ISBN 952-90-7536-7.
Kärpät ilmoittautui heti ensimmäisenä kesänä myös virallisiin sarjapeleihin – luonnollisesti alimmalta sarjaportaalta aloittaen. Kokoon saatiin miesjoukkueen lisäksi B- ja C-juniorien joukkueet. Miesjoukkue pelasi kesän aikana kaikkiaan kymmenkunta ottelua, pääasiallisesti toisia oululaisjoukkueita (Toppilan Kisa, OTP, ONMKY, OPP) vastaan. Syksyllä 15.9. Kärpät voitti Oulaisten Huiman 3-2 ja pääsi silloin pelaamaan lll lk:n piirinmestaruudesta ONMKY:tä vastaan. Lokakuun 6. pnä pelatun ottelun Kärpät voitti selvästi maalein 7-1. Lehtiselostuksen mukaan tässä ottelussa kunnostautuivat vlh Tauriainen hyvänä kulmien ampujana, kh Mattila kolmen maalin tekijänä sekä olh Hassinen ja kt Henriksson. Kärpistä tuli siis piirinmestari heti ensimmäisenä toimintavuonnaan
