Arkisto

36 JUSSI JOKINEN, OULUN KÄRPÄT
Ari Stenius haastattelee Jussi Jokista 19.9.2012.

Hello Carolinan hurrikaani!
– Terve vaan, nyt Oulussa ruvetaan taas kärpäksi.
NHL:n työsulku oli varmasti kova pala sinullekin?
– Se on varmasti pettymys jokaiselle NHL:ssä pelaavalle tai sinne menossa olleelle. Ura ja vuosien määrä NHL:ssä on kuitenkin rajallinen eikä kukaan halua menettää pelejä tai kausia.
NHL jäi pysäkille, mutta Eurooppa kiittää?
–    Varmasti, sillä pelimiehet haluavat pelata. Jos ei NHL:ssä, niin sitten jossain muualla. Monen liigan kannattajat Euroopassa ovat tyytyväisiä nähdessään NHL-pelaajia.
Milloin sinä pelasit viimeksi?
–    Neljä kuukautta sitten.
Ethän unohtanut Kalajoen venetsialaisviikonloppua?
–    En, joo sieltä on viimeinen pelituntuma. Mukava tapahtuma.
Kuinka meni Jokisten kesä?
–    Ihan mukavasti, kotona perheen ja välillä ystävien kesken, vähän golfiakin. Aiempaa enemmän perheen parissa, kun on pieni tyttökin.
Kärpät, oliko vaihtoehtoja?
–    Minulle Kärpät oli ainoa vaihtoehto.
Olet harjoitellut Kärppien kanssa kesällä?
–    Kyllä, seitsemän kesää perättäin. Joka kesä kun olen ollut Pohjois-Amerikassa. Se on ollut minulle iso ja tärkeä juttu.

Tunnet siis joukkueen aika hyvin?
–    Kaikki ovat tuttuja jollakin lailla, jotkut jopa vanhoja pelikavereita. Se helpottaa varmasti minua ja myös joukkuetta, joukkue tietää minkälainen mies on tulossa.
Ehdit varmaan seuraamaan Kärppiä valtameren takanakin?
–    Hyvin ja todella tarkasti. Pikkuveli (Juho) pelasi kolme viime kautta Kärpissä ja muutenkin saan paljon tietoa ystäviltäni.
Kaksi tappiota Kärpillä takana, mitä sanot siihen?
–    Kaksi peliä pelattu ja 58 runkosarjapeliä jäljellä. Totta kai kaikki Kärppien kannattajat toivoivat voitokasta alkua, mutta (Jari) Viuhkolan, (Tomas) Plihalin, (Oscar) Eklundin, (Ville) Pokan ja muiden poissaoloilla on ollut merkityksensä.
Kukaan ei kuitenkaan kysy poissaolijoista, vaan tuloksesta?
–    Näin se tietysti on. Ammattiurheilussa ei voi mennä loukkaantumisien taakse. Näissä hetkissä on uusien pelaajien – lähinnä nuorten – tilaisuus ottaa paikkansa.
Tilaisuus voi synnyttää tähtiä?
–    Niin, aina joku voi miettiä että hänen paikkansa voisi olla ylemmissä kentissä ja tällaisilla hetkillä tulee aito tilaisuus näyttää.
Kuten eräällä nuorella miehellä Brett Lieversin loukkaannuttua reilu kymmenen vuotta sitten?
–    Kyllä. Tartuin hetkeen ja onnistuin. Brettin palattua loukkaantui toinen kärkipelaaja (Juha Joenväärä) ja sain uuden paikan ja onnistuin vakiinnuttamaan asemani.
Edessä Ässät-peli, mitä odotat itseltäsi ja joukkueeltasi?
–    Kaikki peliin, se on ainoa tapa olla tyytyväinen pelin jälkeen. SM-liiga on kova sarja eikä siellä voita pelejä ilmaiseksi.
Viesti faneille?
–    Kannustakaa omianne älkääkä odottakaa minulta ihmeitä. Taistelua voitte kyllä vaatia minulta ja joukkueelta joka ilta.
Kiitos, hyvää kautta!
– Samoin, kaikille Kärppien ja jääkiekon ystäville!